Näin syntyi Karmen Dălite

Pahoittelut kehnoista kännykkäkuvista jälleen kerran!

Karmenesta piti tulla ensin keittäjämies. Sitä ennen olin alunperin tekemässä cernit-massasta (vastaa fimoa) pelkkää pääkalloa linnaan kipeän käteni kanssa, mutta pääkallosta tulikin niin hieno pää, että näin sen heti asukkaana. Sitä muovanneena enemmän ja enemmän pitikin tehdä jo kokonainen nukke vastoin suunnitelmiani... :)

 

Alla kuvassa "mies" sai itselleen lyhyet kädet ja kapean kehon. Tietysti paksut jalat, joutuuhan sitä paljon olemaan jaloillaan kiireisessä linnassa. Minulla oli heti visio millaiseen "skenaarioon" tulen asettelemaan hänet linnaan kun se valmistuu.

Ensimmäisenä vaatteena ompelin hänelle sitten housut.

Housut jouduin lopulta ompelemaan päälle koska ne oli vaikea ommella mittoja vastaaviksi, heh. Tykästyin vaatteiden tekoon!

Yllä kuvassa ompelin "miehelle" huppukaavun joka muistuttaisi munkin kaapua. Vähän narua sinne tänne jotta saisin sen istumaan, eihän erikoismitoitettuja vaatteita tälläisille palvelijoille siihen aikaan tehty.

Tämän jälkeen huppukaapu piti koristella veritahroin, mömmöroiskein ja mitä kuvitteellisimmilla eritteillä... ;) Kuvassa se liehuu kevyessä kesätuulessa kuivumassa. Käytin tähän akryylivärejä.

Aika meikata. Käytin liituja kasvojen varjostukseen ja ehostamiseen. Tässä kuvassa näkyy nyt selvemmin miten paljon saa aikaiseksi varjostamisella, mm. otsajuonteet tuli esille ja silmäluomien iho ryppyisemmäksi  sekä tummentuneeksi. Tässä kohtaa, jostain syystä nukke alkoi muistuttamaan vanhaa mummelia.

Verestä värjäytyneet housunlahkeet jotka on tietysti kovin rispaantuneet. Edelleen tästä  piti tulla mies vielä tässäkin vaiheessa... Olen iloinen varpaista miten ne onnistui, aika rumat eikö? Ei ehkä ihan niin rumat kuin minulla! :D Liimasin ja sidoin narulla kiinni nahkalätystöjä keskiaikaisiksi kengiksi hänelle.

Ja tässä tuoreeltaan valmistunut "keittäjämies" joka alkoikin muistuttamaan enemmän ja enemmän varsin huonoilla ulkoisilla avuilla varustettua vanhaa naista. Mummomaisuuden sinetöi lopulta ruskea sideharso joka on sidottuna hänen päälaelle leuan alta helpottamaan alituista migreeniä. Sain siihen liimattua kätevästi kaavun hupun käyttäen paria tippaa tekstiililiimaa.

Ja sitten päästään eroon kehnoista kännykkäkuvista ja katsellaan upouusia kuvia hänestä! Sain asennettua linnaan ensimmäiset ovet tänään joten heti piti päästä herkuttelemaan valokuvauksen merkeissä :) Harkitsen vielä vakavasti jospa laittelisi Karmenen poskiin ja käsiin vähän tahroja tms.



Talon pikku apulaismuori on tuomassa tuoreita sydämiä. Selkä on vähän kumarassa mutta Karmen on sisukas mimmi <3

Allaoleviin kuviin laskeva aurinko soi huoneeseen mitä ihanimman kuvausvalon!

 Ja sitten kasvoista lähikuvaa...

....kuten myös varpaista ja kengistä. Housun lahkeen alta pilkottaa pari ikävää tuoretta haavaa/arpea.