Olen oppinut jotain: ensin tehdään ovet, sitten oville karmit. Tyyliini kuuluu oppia asioita vaikeamman kautta ja sekös nyt tietysti ärsyttää. Hermot menee!
Mitä se tekeminen on, jos joskus ei menisi jotain pieleen? "Hermoriekaleena" poden epätoivon hetkiä ja suunnittelen aloittavani ovikarmien teon alusta. Itseasiassa päätin jo tehdä ne alusta, ainakin osa minusta.
Kokonainen päivä meni näihin ja vaikka olen tyytyväinen lopputulokseen, en ole tyytyväinen siihen miten nämä "toimii" - eli ei toimi.
Ovet sen sijaan on oikein hyvät, sain edes jotain aikaiseksi. Yritän jotenkin tykätä näistä ovikarmista jotta saisin jo projektia eteenpäin, mutta se ei vain onnistu. Enkä voi tehdä linnaa "huonon" päälle, se ei ole koskaan hyvä asia ja taakse jäänyt juttu vaivaa tulevaisuudessa.
Eli uusiksi meni! En vain oikein tiedä, miten toteutan kiviset ovikaaret sillä ainoa kelvollinen ideani oli tässä. Ellen sitten tee puuraamit ja päällystä niitä munakennolla? Ääh. Vaikeaa. Olen niin pettynyt mutta samalla niin huvittunut tästä onnettomasta viritelmästä. Eniten harmittaa rajallisen vapaa-ajan "tuhlaaminen" tälläisiin joutavuuksiin kuten epäonnistumiset, murr! :)
Apua. Vai laittaisiko sittenkin nämä linnaan? Ne on niin kauniit, että en raaskisi heittää pois mutta kun ne ei toimi...
Mielessäni pyörii vain se, että tuhlasin kokonainen päivän, yhden vapaapäivän, näihin. Huokaus! Katsotaan vähän mitä sitä ollaan tehty. Vaihdoin kameraa välillä joten laatu vaihtelee.
Esikaiverretut ovikaaret.
Haistoin ongelmia jo tässä. Olisi pitänyt kuunnella intuitiota! Ohueksi leikattu styrox halkeili jatkuvasti :(
Tähän asti mentiin kuten ollaan menty kiviseinien kanssa. Erona nyt se, että täytin raot liimalla ja hautasin tekeleen hiekkaan kunnes liima kuivuu.
Kas näin. Tuli itseasiassa hieman eri näköinen kuin alkuperäinen kiviseinä josta olin tehnyt ohjeetkin. Aion ehdottomasti lisätä tämän tekniikan ohjekollaasiin. Eli käytännössä tämä on onnistunutta projektia, vielä tässä vaiheessa... :)
Nyt meillä oli aikaa tehdä ovet.
Ja että ihan oikeasti tehtiin mittojen mukaan! Todisteena ovikaarista jäänyt pala styroxia. Otin huomioon myös kaivertamisesta syntyneet mittaerot.
Nyt ovikaari oli valmis kuivuneen liimansa kanssa.
Ovet petsattiin ja vahattiin. Omasta 1:1 projektista ylijääneitä tarvikkeita oli kiva hyödyntää näin pieniin esineisiin. Ihan outoa. Yleensä maalaan :)
Ovikarmit sai myös maalia lisää. Nyt puuttuisi siis enää se ovi....
Noh. Siinä se nyt sitten olisi. Otin kuvat tänä aamuna kun väkertämäni saranaviritys oli kuivunut.
Yritin varmaan yön yli sopeutua näihin mutta en tiedä...
Laitan isona nämä kuvat.
Valo paistaa raoista. Raot raot ja raot. Äääh!
Tässä edestä kuvaa. Nuo raot ;( Saranasta jää väkisin tuollainen rako, joten onko nuo raot sitten niin vaarallisia? En tiedä. Olen kriisissä.
Tämän enempää ovi ei sitten aukeakaan. Tarvitseeko sen edes? Hmmm...
En tiedä. Nätit on mutta ne ei toimi!
Ei kai vanhassa linnassa muutenkaan kaikki oo just eikä melkein. isot saranat vaan, tuskinpa sieltä oven raosta kuitenkaan haamua suurempi olio pääsee ulos. Ja tarviiko niitten ees toimia?
VastaaPoistaOlet kyllä oikeassa tuon suhteen, että kivilinnassa kaikki ei ole ihan niin justiinsa, hmm. Ja oven toimiminenkaan ei ole niin iso miinus, kunhan vähän edes. Ehkä tässä heijastuu oma pettymys lopputulokseen kaikkein eniten kun tarkoitus oli ollut, että nämä olisi ihan vimpan päälle :)
PoistaMinun mielestäni nuo raot reunoilla eivät haittaa ollenkaan. Antavat vaan sellaista sopivaa tunnelmaakin vanhaan linnaan, jossa tuuli saattaa tuivertaa ovenraoista ja ajan saatossa puinen ovi on hieman elänyt säävaihtelujen vuoksi. Mutta tuo rako ylhäällä sen sijaan ehkä häiritsisi itseäni sivurakoja enemmän. Kenties oven voisi kiinnittää hivenen ylemmäs ja mikäli alas jää silloin liian suuri rako (vaikka haittaako sekään, jokuhan voi vaikka ryömiä sitten oven alta ja rotatkin pääsevät vilistämään linnassa ovien alitse), tarvittaessa oven alaosaan voisi vielä vaikka askarrella pienen poikkilaudan lisää ovea pidentämään.
VastaaPoistaMutta todella komeita tosiaan ovat niin ovi kuin tuo karmikin! Ja mikäli päädyt tekemään karmin vielä uusiksi, niin laita nyt ihmeessä tuo vanha tekeleesi vaikka myyntiin ennemmin kuin viskaat roskiin. Halukkaita ostajia taatusti löytyisi. Tai sitten säilytät karmin tulevaisuuden varalle. Voihan linnassa olla oviaukkoja myös ilman ovia.
Hei vain ja kiitos kommentistasi! Olen itseasiassa jo kiinnittänyt ne linnaan :) Tuota postausta kirjoittaessani tunsin vain hirveää pettymystä kuinka ne ei lainkaan vastannut sitä, mitä olin tekemässä. Tai sitä mielikuvaa millaiset niistä olisi tullut. Nyt kun ne on seinissä kiinni ja seinät saaneet pinnoitusta ne on melko persoonalliset. Ja rotat tietysti saa kulkea niiden raoista! Kiitos ajatuksesta, laitankin rotat "to do"-listalle :)
Poista