23. lokakuuta 2016

Kuka siellä? Osa I: Poltergeistiä linnassa

Linnassa on ollut kovin kummallista viime viikkoina. Käytävät ovat oudon vetoisia ja tavarat katoavat ja ilmestyvät jälleen. Pisteenä i:n päälle sähköt eivät tunnu toimivan kuten pitäisi. Pimenevä syksy vaatisi moitteetonta valaisimien toimintaa jotta kreivitär Adèle voisi esteettömästi toimia kuten hän linnassa toimii. Viime aikoina hän on ollut huolestuttavan paljon unohduksissa peilin äärelle, kohottamassa sormillaan milloin kulmiaan, millon suunpieliään. Linnan väki on ollut hieman huolissaan Adèlesta.

Margareth Kaihuava, tuo rääväsuu keittiöpiika sen sijaan ei ole ollut huolissaan. Päin vastoin - hän toivoisi pääsevän eroon tuosta naisesta joka tuntui olevan jotain muuta kuin miltä hän näyttää. Nyt Margareth sai kasan tuoreita sydämiä perattavaksi ja hän pohtii niiden mureuttamista paistinpannun avulla purkaakseen turhautumistaan. 


Hän ei halua edes ajatella minkä tai kenen sydämiä hänen edessään on, taas. Kun vain saisi jollekin viestin kylälle, mitä hän joutuu kokemaan... Pakotettuna tekemään ruokaa tuolle paholais-kreivittärelle hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä tuumasta toimeen, jos nyt ilman paistinpannua kuitenkin...


Hän ryhtyi tutkailemaan anatomiakarttoja sisäelimistä toivoen, että löytäisi sydämistä jotain tietoa. Onko nämä ihmisen sydämiä? Hän tavallaan jo tiesi sen, mutta peloissaan etsi tietoa todistaakseen arveluksensa vääriksi. Tuosta tomerasta naisesta on enää vain varjo jäljellä. Vaikka raaka-aineet ovat olleet hirvittäviä, ei se häntä niin ole hetkauttanut. Mutta linnassa on selvästi alkanut kummittelemaan! Hurskas Margareth pelkää ruhojen omistajien tulevan etsimään omiaan jolloin Margareth olisi etulinjalla menossa Helvettiin, kuinkas muutenkaan!

Yht'äkkiä Margarethin takaa kuului kolinaa joka katkaisi hänen syvät aatoksensa.


"Iiiiks, apua!"

Kahleet kolisten Margareth suorastaan ponnahti suoraksi ja ei ollut uskaltaa katsoa taakseen.


Hän huomasi purkin kaatuneen kylmän lieden päällä. Voi helvata, joko se tapahtuu? Nytko hän lähtee sinne Helvettiin vieden tämän linnan synkän salaisuuden mukanaan? Margareth puuskutti ja yritti rauhoittua nostaessaan purkkia pystyyn muutaman voimasanan saattelemana.

Eikä aikaakaan kun keittiön oven takaa kuului hurjaa meteliä ja Adèlen raivoisaa huutoa.



Margareth yritti mennä salakuuntelemaan paksun oven taakse ja hiljentyi.

Aulassa toden totta rytisi ja kovaa! Adèle ja Tri. Augen tulivat juuri hissistä aulaan kun hissin oven sarana petti.


"Bruno! Miten tämä on mahdollista?! Nyt en pääse takkahuoneeseen lämmittelemään kahdeksaa jalkaani!"

Adèle suorastaan kiljui kiukkuisena. Taisi kamelin selkä katketa nyt arvon neidillä...

"Rrrauhoitu Adèle. Hisschi toimii kyllä ilman oveakin, vaikka sche ei ole kovinkaan eschteettinen nyt. Kolea koschteus ja viima linnassa on varrrmaan heikentänyt scharanoita. Korrrjaan sen tuota pikaa." Tri. Augen lohdutteli.

"En kestä tätä enää! Peilinikin ovat rikkoontuneet kun näen sieltä enää kummajaisen tuijottavan takaisin!" Adèle ryhtyi tilittämään oudon kylmistä tuulenpuuskista linnassa jotka vaikuttavat hänen ulkonäköönsä vähemmän suotuisasti. Ja kaikesta muusta, mitä hänelle tapahtuu, kuten kammat ja puuteriharjat katoavat.

"On totta, että linnasscha tapahtuu kummia. Melkein ehdottaischin vähemmän tieteellischtä läheschtymistä asiaan." Tri. Augen hieroskeli leukaansa vakavana.

"Mitä tarkoitat? Et kai tarkoita, että täällä kummittelee? Hourulan puheita, sanon minä!" Adèle torjui Tri. Augenin ehdotuksen ennen kuin ehti sitä ehdottaakaan. "Kuka täällä muka kummittelisi?" Adèle jatkoi. Tri. Augen tuumasi itsekseen, että "kukakohan", mutta jätti pikkuivailut mahaansa, sillä Adèle ei selvästikään ollut vitsikkäällä tuulella. Tri. Augen sai siitä huolimatta taivutettua Adèlen kokeilemaan spiritismiä Ouija-laudalla, sillä sen avulla ainakin saisi varmuuden asiaan. Eikä Adèlen kannattaisi harkita uusia kauneusleikkauksia ennen kuin saadaan stressitekijät minimoitua!

Adèle määräsi talon palvelusväkeä hakemaan pöydän johon he rakensivat Ouija-alttarin: Musta kynttilä sekä sata vuotta vanha tuhkauurna sisältöineen.


"Tarrrvitaan jotain elämää eduschtavaa myös." Tri. Augen totesi katsellessaan heidän kyyhäämäänsä alttaria.


Adèle käskytti palvelijaa hakemaan kasvin ja asetteli sitä alttarille haluamalleen paikalle. Vaikka Adèle ei oikein uskonut toispuoleiseen, häntä houkutti saada kauneutensa takaisin joten hän oli valmis antamaan kaikkensa sen toteuttamiseksi.

"Valmis?" Adéle kysyi malttamattomana pöydän takana.

"Valmisch."


Adèle alkoi esittämään messuavansa ja ryhtyi kutsumaan linnan mahdollisia henkiä esittäytymään ja ottamaan heihin yhteyttä Ouija-laudan avulla. Hän julisti istunnon alkaneeksi!


Pitkän tovin Adèle ja Tri. Augen yrittivät ottaa yhteyttä Adèlen sanoin "mahdollisiin henkiin". Osoitin ei hievahtanut senttiäkään.

Adèlelta meni hermot.


"Mitä ROSKAA!" Hän huitaisi alttarin kumoon ja meinasi tarttua suutuspäissään kukkaankin, mutta Tri. Augen nappasi sen syliinsä.


"Ei kukkaa." Hän puristi luomustaan tiukasti ja kukka räpsytteli silmäänsä iloisena päästessään Tri. Augenin syliin.

"Meidän pitäischi lopettaa istunto virallisella tavalla tai tulee ongelmia." Tri. Augen sanoi Adèlelle. Adèle ei jäänyt kuuntelemaan tri. Augenin varoituksia pahenevista ongelmista istunnon jäätyä kesken, vaan poistui hissiin tuohtuneena ja mutisi mennessään. 

Keittiössä Margareth oli kauhuissaan siitä vähästä, mitä hän oven lävitse kuuli. Spiritismiä? Okkultismia, täällä? Hän oli varsin peloissaan oman henkensä puolesta ja havahtui melskaukseen ruokavaraston suunnalta. Kuisketta, tuulen virettä... 

"Oooooo... oooOOOOOOoooo..." Valitus kuului ovelta!

Hän kääntyi, näki lattialla tutut luut... Sikin sokin! Ja putosi takamukselleen niiltä sijoiltaan, sillä hän näki! Ja huudahti tukahtuneella äänellä... 


"KUMMITUS!!"

 

6 kommenttia:

  1. Uuuh... Virkistävän erilaista ja jännää =) Miljöö aivan täydellinen =)

    VastaaPoista
  2. Niin hyvä ��jatkoa odotellessa ����☻��
    T:Nina R

    VastaaPoista
  3. Karmaischeva tarina ja hirrvittävän ihanat nuket! Ihanan erilainen nukkis miljöö:)

    Terkuin:Lea

    VastaaPoista

Kiitos kommentista <3