31. toukokuuta 2015

Margareth Kaihuava - Linnan keittopiika

Jee, linnassa on jälleen uusi asukas! Esittelyssä Margareth Kaihuava, keittohommiin kahlittu keittopiika joka ei näytä liian tyytyväiseltä oltuaan näissä hommissa jonkin aikaaa :)


Margareth Kaihuava - Linnan keittopiika




Margareth Kaihuava oli Mont Blanckin kupeessa olevan kylän arvostettu kätilö. Hän oli. Vanheneminen vei häneltä leipäpalkan, sillä nuoremmat kätilöt valtasivat alaa helläkätisimmillä otteillaan ja moderneilla tietotaidoillaan. 

"Mikä ihme siinä on, että nykyajan nuoret ja ihmiset paapoo niitä rääkyviä rusinoita?" Margareth pohti ääneen. "Itku loppuu heti kun nostaa vauvaa jaloista ja läpsäisee kerran jos pari pakaroille. Siinä samassa on helppo katkaista napanuorakin. Roikottaminen tekee hyvää aivoille! Hapekas veri kun kierähtää pehmeään pääkoppaan niin pää turpoaa ja äly lisääntyy, eipä tule jälkeenjääneitä niistä ihmisistä. Kyllä nyt on vääryys tapahtunut ja maailmaan on odotettavissa imbesillejä ihmisalkuja, mokomat kätilön perkeleet!"

Vääryttä kokenut purkautuminen Adèlen rekrytointitilaisuudessa päättyi turhautuneeseen mutinaan. Tämä ilmeisen tuohtunut tomera täti tehosti kantaansa asettamalla kätensä kiukkuisesti ristiin istuessaan Adèlen vierashuoneessa. Margarethin tarinaa kuunnellessa Adèlen silmät alkoivat naamarin takaa loistamaan ja ovela hymy levisi hänen kauniille kasvoilleen.

Tästä tilaisuudesta on kulunut jokunen kuukausi.

Ihan vielä Château de Gödinin väki ei uskalla katkaista Margarethin käsistä kahleita ja avata lukitusta keittotilan ja aulan erottavasta metalliovesta. Ketään ei kiinnosta lähteä taas juoksemaan pitkin lumisia rinteitä keittopiian perässä! Tosin, tämä nykyinen keittopiika tuskin juoksisi nopeasti, mutta on melko paha suustaan kun hän harvan kerran sanallisen arkkunsa avaa.

Mutta onpa siinä todellinen vanhan kansan nainen! Kasvoista on ehkä väri kadonnut luonnonvalon puutteen vuoksi ja kahleet käsissä hiertää ikävästi, kaikkeen tottuu. Vaikka Margareth on tottunut näkemään verta ja ehkä pari sisältä ulos putkahtanutta kohtuakin, ne ei vedä vertoja sille mitä linnan keittiön kautta kulkee. Mikä hirviö tuo kaunis kreivitär on kun hän syö ihmisiä? Ajatus puistattaa! Parempi olisi olla kuolleena rottien räävittävänä!

Mikään ei tietty estä Margarethia sullomasta lihaveistä syvälle vatsamakkaroihinsa, mutta kenties hän on vain niin turtunut nykyiseen työhönsä keittopiikana, että hän ei enää näe metsää puilta. Onhan hän jo vanha, lapseton ja perheetön kuiva käppänä joka tuskin pärjäisi omillaan kylmillä seuduilla. Ei ilman työtä, sillä sitä hän ei mistään enää saisi. Hänellä pysyy veitsi kädessä ja ruhojen leikkaaminen Margarethin ronskein ottein on kevyttä verrattuna hienostoneitien valitukseen siitä, kuinka heidän vastasyntyneitä vauvoja käsitellään. Sinänsä Adèlelta nappivalinta, että kukaan ei tule kaipaamaan linnan keittiöön suljettua vanhaa rouvaa...

Muutamia valokuvia




6 kommenttia:

  1. Ihan mahtava hahmo! Todella uskottavan ja sopivan näköinen taloosi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva taas kuulla tämän "hirveän" ihanan linnan tarinoita. T. Sarjuska

      Poista
  2. Kerrassaan kamalan ihana hahmo ja menneisyys hänellä. Nämä tarinat ovat mukavan "raikas" tuulahdus tähän enempi söpöstelyyn taipuvaiseen harrastukseen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Itse viihdyn enemmän vähemmän söpöissä minimaailmoissa vaikka onhan tämäkin projekti omalla tavallaan söpö :)

      Poista

Kiitos kommentista <3