4. helmikuuta 2015

Ongelmia, ongelmia...

  Sattuipa taannoin linnassa niin, että Adèle oli peilailemassa itseään (jälleen) aulan lattian heijastuksesta kun hän päätti käydä tarkistamassa muurareiden aikaansaannoksia keittiöön. He olivat jo lähteneet sillä työ oli valmis, mutta takkaa ei saisi käyttää ainakaan kahteen vuorokauteen. Tilauksessa oli sanamukaisesti "komea ja ihmisen mentävä tulisija" eikä muurarit tietenkään osanneet arvata, että arvon kreivitär tarkoitti tätä kirjaimellisesti.


  Hymähdellen hän suorastaan liiteli kepeästi aulan lattian halki keittiöön ja kun hän viimein loi silmäyksen tulisijaan, hyytyi hymy hyvin nopeaan.

"Ei, siinähän on kahden väristä laastia!"


 "KUKA ON VASTUUSSA TÄSTÄ?!"


Adèle kiljui tuohtuneena ja meni oitis hakemaan tukea seinästä. Siinä hän katseli tyrmistyneenä tulisijaa sormiensa välistä. Hän mittaili sitä silmillään, käänteli päätä ja huokaili kovaan ääneen.


"Hmm, mjaa. Kenties muutaman rovion jälkeen noki peittää pahimmat värierot", tuumasi tämä mustasieluinen kaunotar ja ryhtyi oitis ihastelemaan kynsiään. Ehkä kynsien lakkaus pitäisi uusia, tahikka vaihtaa väriä...

 Karmen ilmestyy vastahakoisesti keittiön oviaukolle.


"Krrrhm, rrhmhm", selvitti hän kurkkuaan varovasti keskeyttäen Adèlen tuumailuhetken.


Adèle yllättyneenä menee Karmenen luokse selvittämään, mitä Karmenella on asiaa.

 *Muminaa ja kädellä viittoilua aulan suuntaan*

(Mitä Karmen tahtoo sanoa, on että "meillä on vielä yksi ongelma" ja pyytää Adèlea seuraamaan häntä).


"Mmhmpft, gghmpgt." Karmen kovasti selittää Adèlelle, että puuseppä sekä rautaseppä toivat oven asennusvalmiina. 

Adèle pyytää Karmenta näyttämään toivomansa uuden lukituksen jonka avulla (toivon mukaan) uusi keittopiika pysyisi töissä eikä juoksisi entisten tapaan kauhusta kankeana ulkomaailmaan.



"Oh, kyllä. Se on erittäin hyvä!!" Adèle nyökyttelee tyytyväisenä.

Mikä tuli ilmi on se, että raskas ovi ei pysy saranoistaan kiinni. Lisäksi kylällä ihmetellään kreivittären omituista mieltymystä keittiön varusteluun nähden. Adèle ei ollut kovin mielissään uutisista.



Noh, eiköhän se ollut tässä, tuumasi Adèle uutisista tuohtuneena. 

"Karmen, mene kellarikerrokseen. Sinun ei pitäisi olla täällä, joku vielä näkee sinut!"



Saamansa kohtelun saattelemana Karmen lähti omaan makuukammariinsa huilaamaan. Jonkunhan oli kerrottava Adèlelle ikävät uutiset ja tri. Augenilla oli muuta puuhaa. Karmen tietää, että Adèle tyyntyy aikanaan eikä Karmen ole kovin moksiskaan tiuskaamisesta. Linnan rakennuttaminen on varmasti stressaavaa!

Uusia esineitä linnassa


No niin, hieman on saatu taas aikaiseksi linnassa ja kuten tarinassa kävi ilmi, en saa ovea pysymään kiinni oven karmissa. Se on aika raskas, joten olisi mukava saada vinkkejä tähän ongelmaan. Pikaliimalla olen kovasti yrittänyt liimata ja naulaaminen ei tule kysymykseenkään. Käytössä on ne "perus" minisaranat, kolmein kappalein oikein. Muuten ovi on todella onnistunut ja en malta odottaa, että saan seiniä tehtyä ja sitten asennettua mokoman paikoilleen! :)

Tulisija on kuvissa tosiaan vielä märkä ja siihen kun saan noet maalattua, siitä tulee tosi hieno! Olen enemmän kuin tyytyväinen lopputulokseen ja piakkoin tulossa siitä lisää kuvia blogiin :)

Karmenkin on saanut sängyn, hih. Se on vähän sairaalasängyn jäljitelmää ja patjan täytteenä on ihan oikeita olkia. Kesällä päätin jo, että Karmenelle tulee olkisänky, ei ehkä ihan tässä muodossa mutta sieltä asti on ollut laatikossa heinää pussissa. Nyt ne meni käyttöön.

Hiljalleen edetään, saa nähdä mitä seuraavaksi tehdään!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista <3